top of page
Search
  • Writer's picturehenri aleneff

Sivujuonen käyttö

Kirjailija saattaa käyttää romaanin pääjuonen sisällä myös sivujuonia. Tämäkin tyyli on makuasia, mutta saattaa joissakin lukijoissa synnyttää hämmennystä tai tyytymättömyyttä. Jos kerronta harhautuu sivupoluille, jotka eivät vie juonta eteenpäin, tarinan kokonaisuus voi menettää esimerkiksi jännitettä ja mahdollista tunnelatausta.



Toisaalta kertomuksen kokonaistyyli ehkä vain sattuu olemaan sellainen, että siinä esiintyy tuon tuosta jokin lyhyt sivujuoni. Se vain vaatii huoliteltua viimeistelyä, sillä tarinoinnin sävyn olisi hyvä kattaa koko kertomuksen, sivujuonia myöten. Muutoin lukija saattaa kokea kirjan yleisvaikutelman sekavaksi.


Sivujuonen käyttö voi myös olla tarkoituksellinen tehokeino. Romaanin tietyillä sivuhenkilöillä ei aluksi näytä olevan sanottavaa merkitystä juonen kannalta. Kirjailija paneutuu heidän persoonaansa yksityiskohtaisesti, mikä saa lukijan jo arvailemaan, onko tällä tietty tarkoitus. Lopuksi kertoja sitoo juonten langat yhteen, ja tarinan sivuhenkilöt muuttuvatkin yhtäkkiä tärkeiksi. Kirjoittaja saa tarinaan yllätyksellisyyttä.



”Etsimämme henkilö olikin koko ajan ollut aivan nenämme alla! Kuka olisi uskonut, että vanha Elmeri, tuo rääväsuu portinvartija hulluine juttuineen, olisi juuri se herttuan kirjeessä kuvaama silminnäkijä.”

64 views0 comments

Recent Posts

See All
bottom of page